Rakennusten ilmatiiviysmittaus
Tiiviysmittaus on painekoe, jolla mitataan rakennuksen ilmavuotoluku eli ilmatiiviys. Rakennuksen ilmatiiveysmittaus suoritetaan ulko-oveen tilapäisesti asennettavalla Retrotecin Blowerdoor-laitteistolla. Saatu ilmavuotoluku on tärkeä rakennustyön laadun mittari. Ilmatiiveydellä on suoraan vaikutusta rakennuksen energiakulutukseen ja asumisviihtyvyyteen.
Käytännössä ilmatiiveysmittaus on tehtävä lähes kaikkiin valmistuviin rakennuksiin. Se on tehtävä, jos energiatodistuslaskelmissa on käytetty parempaa, eli pienempää ilmavuotolukua kuin n50/q50 =4 (D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö).
Suomen pientalokannan keskimääräinen ilmavuotoluku on noin 6-8. Vanhemmissa jopa yli 10. Hyvin rakennetun uudisrakennuksen lukema on pienempi kuin 2 ja erinomainen on alle 1. Passiivitaloissa vaadittu ilmanvuotoluku on 0,6 tai pienempi. 1.7.2012 jälkeen siirryttiin käyttämään lukua q50 n50 luvun sijaan. Valmistuvien rakennusten tulee saavuttaa tietty E-luku.
Miksi ilmatiiviysmittaus kannattaa tehdä
- Hyvillä lukemilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa, jolla on merkittävää vaikutusta myös myydessäsi taikka ostaessasi kiinteistöä.
- Vuotoilmalla on suuri merkitys energia kulutukseen. Esim. Pientalossa kulutuksen lisäys on jopa noin 5% jokaista ilmanvuotoluvun kokonaisyksikköä kohti (esim. n50 luku kakkosesta kolmoseen).
- Mitä eristävämpiin ja paksumpiin rakenteisiin siirrytään, sen tarkemmin on estettävä vuotoilman mukana kulkeutuva kosteuden siirtyminen rakenteisiin.
- Kylmän ilman virtaukset vuotopaikoista aiheuttavat terveyshaittoja ja vedon tunnetta.
- Ilmatiiviys parantaa ilmanlaatua, jolla estetään epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen vaipparakenteesta ja maaperästä. (Esim. radon ja mikrobit).
Mittauksen suorittaminen
Ennen mittausta suljetaan ilmanvaihdon tulo ja poisto kanavat, sekä kaikki hormit ja tarkistetaan viemärit ja luukut. Oviaukkoon asennetaan puhallinlaitteisto, jolla aiheutetaan normin mukainen paine-ero ulko-sisäilman välille. Tämä suoritetaan vähintään viidellä paine-erolla sekä ali ja yli paineella. Vuotoluku tulee ohjelman laskemasta keskiarvosta 50 Pa paine-eron kohdalta.
Mittauksesta laaditaan kirjallinen raportti. Tarvittaessa etsimme vuotopaikat lämpökameralla taikka merkkisavulla.
Ilmatiiviysmittaukseen voidaan liittää myös lämpökamerakuvaus kaksivaiheisena, jolloin ensimmäinen kuvaus suoritetaan ennen tiiviysmittausta ja toinen 50 Pa paineella jolloin nähdään helpommin mikä on eristepuute/kylmäsilta ja mikä on ilmavuoto.